Ensimmäinen kuvausretki – muistikortti täyttyi hyvin nopeasti

Perusasiat kuntoon jo kotona.

Ensimmäiseksi kuvausretkeni kohteeksi valikoitui Meikon luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kirkkonummella. Kyseinen alue on varsin helppokulkuista ja tarjoaa kallio-, metsä- ja järvimaisemia, joten kuvattavaa löytyy hyvin paljon. Sää ei ehkä ollut kaikkein parhain kuvaamisen kannalta, mutta ainakaan ei satanut. Tämä tapahtui siis jo maaliskuussa 2019.

Ennen ensimmäistä retkeä oli kuitenkin syytä huolehtia muutama perusasia kuntoon jo kotosalla, jotta kuvaamisesta saisi mielekkäämpää paikan päällä. Oli syytä istahtaa toviksi alas ja perehtyä itse kameraan, sen ominaisuuksiin ja asetuksiin.

Valotusaika, f-luku ja ISO-arvo – miten ne vaikuttavat valokuvaamiseen?

Kuvaamisessa kolme oleellisinta asiaa ovat valotusaika (suljinaika), aukko (f-luku) ja ISO-arvo. Vaikka kamerassani on eri kuvaustiloja, päätin valita käyttööni manuaalisen tilan, joka lienee kaikista haastavin. Uskon kuitenkin siihen, että kunhan kuvaamisen oppii hyvin, voi manuaalisella tilalla saada parhaat kuvat. Mikäli tästä on eriäviä mielipiteitä, kuulisin niistä mielelläni kommenteissa.

Valotusajalla, aukolla ja ISO-arvolla pelataan niin sanotusti yhteen. Asetuksia muuttamalla on tarkoitus saada kuvasta muun muassa mahdollisimman tarkkoja. Mikäli valoa on hyvin tarjolla, kannattaa ISO-arvo pitää mahdollisimman pienenä, jotta kuvissa kohinan määrä olisi mahdollisimman vähäinen. ISO-arvon ollessa pieni, tulee myös syytä kiinnittää huomiota valotusaikaan, jotta kuvista ei tule liian hämäriä. Mikäli valotusaikaa joudutaan nostamaan kovinkin paljon, on syytä ottaa jalusta käyttöön, jottei kuvista tule tärähtäneitä. Vastaavasti voi myös ISO-arvoa nostaa suuremmaksi.

F-luku vaikuttaa myös kuvien valoisuuteen, mutta pääasiassa kuitenkin siihen, kuinka teräviä kuvat ovat syvyyssuunnassa. Maisemakuvia otettaessa hyväksi f-luvuksi olen todennut muista asetuksista riippuen jotain 8 ja 16 väliltä. Luku kuvaa aukon suuruutta, mutta hieman hämäävällä tavalla. Mitä pienempi nimittäin luku on, sitä suurempi aukko on.

Kaikista asetuksista ja vinkeistä huolimatta olen tullut siihen tulokseen, että kuvaaminen ja arvojen muuttaminen ja kokeileminen on paras tapa oppia ja kehittyä. Usein kuvatessa myös huomaa sen, että silmä väsyy ja tällöin onkin vain hyvä pällistellä maisemia ja laittaa kamera toviksi pois.

Perusasioihin vielä liittyen ennen kuvausretkeä on syytä huolehtia, että akku on ladattu täyteen, kameran objektiivi ja kenno ovat puhtaita, muistikortti on tyhjä ja kuvat siitä on siirretty tietokoneelle. Muistikortilleni mahtui noin 250 kuvaa, joka osoittautui liian vähäiseksi määräksi, sillä muisti tuli hyvin nopeasti täyteen.

Alla olevat kuvat valikoituivat retken parhaimmiksi. Kuvissa on muokattu hieman kirkkautta, kontrastia, lämpöä ja kylläisyyttä Macin omalla Kuvat-ohjelmalla, jota vielä tässä vaiheessa käytin.

Meiko2
F/16.0, valotusaika 1/20, ISO 200
Meiko3
F/4.5, valotusaika 1/80, ISO 100
Meiko4
F/4.5, valotusaika 1/80, ISO 400
Meiko - Kirkkonummi
F/8.0, valotusaika 1/400, ISO 100

Follow my blog with Bloglovin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.